Osa 18: "Opiskellen oopperaan"

Osa 18: "Opiskellen oopperaan"

Olen aina ollut ideoija. Ideoita minulta löytyy joka lähtöön ja vaikka kuinka paljon. Pelkistä ideoista ei kuitenkaan ole vielä paljon iloa. Niitä on seulottava, arvioitava, valittava parhaat päältä ja valittuja ideoita on kehitettävä eteenpäin ja sitten se vihoviimeinen idea on testattava käytännössä.

Yksi ideoistani syntyi, kun kuljin päivittäin Savonlinnan Linnankatua, jota pitkin pääsee muun muassa Olavinlinnaan, jossa ovat aina loppukesällä Savonlinnan kuuluisat oopperajuhlat. Kaupunki täyttyy niin kotimaisista oopperavieraista kuin lomansa elokuun alussa aloittelevista keskieurooppalaisista.

Keskustelin Arjan, Hilpan, Jounin ja Riitan kanssa muutamia kertoja kahvihuoneessa, miten oopperajuhlat voisi ottaa koulutustarjonnassa huomioon. Kaupunki oli muutaman viikon pullollaan maksukykyisiä asiakkaita, mutta heitä ei oltu mitenkään huomioitu. Koulutussuunnittelija Riitta pudotti muut aina maanpinnalle. Hän ei uskonut, että heitä kannatti lähestyä mitenkään, mutta hän innostui ideastani.

Ideani oli yksinkertainen. Kuvittelin mielessäni ihmisiä kävelemässä pitkin Linnankatua. Kadulla oli muun muassa käsityöliikkeitä, jotka myivät matkailijoille omia tuotteitaan. Mitä yliopisto voisi myydä samoille ihmisille? Jotenkin se mitä myytäisiin, tulisi liittyä oopperajuhlien ajankohtaan. Oopperajuhlat olivat jo myyty, mutta... Mitä ihmiset tiesivät tullessaan oopperaan? Suurin osa kävi elämänsä aikana vain kerran oopperassa. Siitä voisi saada enemmän irti, jos he saisivat lyhyen opastuksen oopperaan. Siinä se oli.

Liikkeelle lähdettiin valitettavasti hieman liian myöhään. Markkinointi epäonnistui. Ilmoituksia ja puffeja ei ehditty panna kaikkiin tarvittaviin paikkoihin, joissa puhuttiin vuoden oopperoista. Oopperajuhlien kanssa oltiin kuitenkin yhteistyössä ja heidän lehdessään kerrottiin Opiskellen oopperaan -kursseista.

Toteutus oli minusta briljantti. Linnankadulta vuokrattiin pariksi päiväksi tila, jossa ooppera-asiantuntijat kertoivat non-stoppina oopperoista aina samaan aikaan päivästä.
Opiskellen oopperan -preppaus ei saanut olla liian pitkä, mutta ei liian lyhytkään. Kadulta piti pystyä vain piipahtamaan sisään ja vähän ajan kuluttua turisti jatkaisi matkaansa, kun hänet olisi rahastettu.

Oopperavieraat tuli ajaa sisään oopperan maailmaan maksimissaan yhden luentotunnin aikana.
Linnankadulla ei voinut olla huomaamatta non-stop -tapahtumaa. Ständi kertoi, että tervetuloa tutustumaan vuoden oopperatarjontaan. Olin tehnyt ständeihin julisteita, joissa kerrottiin, mikä ooppera oli milloinkin vuorossa. Jonkin verran ihmisiä parin päivän aikana tilaisuuksiin tulikin, mutta toiminnanjohtajan mielestä liian vähän. Sanoin ettei mikään uusi innovaatio lyö itseään heti läpi. Tärkeintähän oli että konsepti toimi.

Seuraavina vuosina Opiskellen oopperaan -kursseja ei kuitenkaan järjestetty mikä oli harmillista. Uskoin tuohon ideaan ja pidin sitä tärkeänä. Muutoinhan oopperasta ei koskaan saada tehtyä kaiken kansan kulttuuria. Ehkä sitä ei halutakaan...